Sainpas toisenkin sukan valmiiksi ja ovatpas kyllä lämpöiset, aivan ihanat suorastaan. Langan väri on aivan ihanaa ja niin pehmeää. Kuten alussa sanoin, tulkitsin ohjetta hieman väärin ja silmukat eivät meinanneet alussa riittää millään. Noh, harjoitus tekee mestarin ja toinen sukka tuli valmiiksi yhdessä hujauksessa.
I finished my other sock too and they are so warm, I just love them. I love the color and the yarn feels so soft. As I wrote, I had some problems to understand the instructions. In the beginning, I was short of stitches all the time. Well, practice makes perfect and another sock was ready so quickly. Lehtiköynnös-sukat
Koko: 39-41
Lanka: Alvita Alpaca, värinä oranssi (2285)
Puikot: 3.5 mm pyöröt
The Lehtiköynnös socks with short row heel
Size: 39-41
Yarn: Alvita Alpaca, color orange (2285)
Needles: 3.5mm circular
tiistai 17. kesäkuuta 2008
Lehtiköynnös-sukat valmiina / Lehtiköynnös socks are finished
Lähettänyt Kajsa klo 14.35 1 kommenttia
Tunnisteet: Käsityöt
perjantai 13. kesäkuuta 2008
Todellinen viherpeukalo / The truly green finger
Todellisen jymy-yllärin kukkien kasvattelussani tarjosi kuitenkin orkidea tai Perhoskämmekkä, vaikka chiliset eivät paljoa jälkeen jääneetkään.
My orchid provided a real suprise, although chilis are good runner-ups.
Ostin kukkivan orkidean viime vuonna. Kukka kukki muutaman kuukauden, jonka jälkeen leikkasin varren pois. Aluksi se kökötti huoneen pimeimässä nurkassa epäsäännöllisesti kasteltuna, kunnes huomasin pitkän varren tulevan siitä. Siirsin sen valoisampaan paikkaan jouluna. Siitä alkoi aktiivinen kastelu ja varren tuijottelu, onko se kasvanut vai ei. Toukokuussa varteen alkoi ilmestyä kukanalkuja. Yksi toisensa jälkeen orkideaan ilmestyi pallukoita.
I bougth the orhid last year. It flowered couple of months and after flowering I cut of the stalk. First, the flower was placed on the darkest corner in the room. I watered it irregularly, until I noticed a long stalk. I began to water it regurarly and stare at it, if it has growth at all. In May, I saw flower buds. One after other flower buds were popping up.
Ensimmäinen kukka avautunut ja voi sitä ilonpäivää. Leijailinko edes seitsemännessä taivaassa, sain orkidean kukkimaan uudelleen ilman poppakonsteja!
The first flower, oh, I was so happy. I was so in the heaven, my orhid is flowering without tricks.
Kuukautta myöhemmin kukassa on kuusi kukkaa auki ja viimeinen seitsemäs kukka on juuri avautumassa.
One month later, orhid has six flowers and seventh is about to open.
Tämä vaatii kärsivällisyyttä.
Lähettänyt Kajsa klo 12.50 0 kommenttia
Tunnisteet: Kesä, Tapahtumia
torstai 12. kesäkuuta 2008
Viherpeukalointia / I've green fingers
Työkaverini lahjoitti suuresta chili-farmistaan muutaman kasvatin minullekin. Kasvattikodissa kasvatusmetodina oli elä tai kuole, hyvä niin, koska liiallinen hoivaaminen olisi saanut chilit kuukahtamaan alta aikayksikön. Aikaisemmat chiliyritykseni ovat päättyneet kasvin ennenaikaiseen kuukahtamiseen. Uuden hoitopaikan miinuksena on tosin puuttuvat kissat, jotka eivät käy pureskelemassa lehtiä.
My colleague gave me some chili plants. In the "fasterhome", they method was "live or die". It was good, if they had fertilized them or grew with love, I think chilis had died in a week. I'veo one negative side and I wasn't sure if chilis would survive without this feature: Cats eating the chili leaves.
Kannoin adoptoidut chilit kotiin ja istutin jokaisen omaan purkkiinsa. Onneksi on kevät ja olin juuri istuttanut kesäkukat. Fiksuna olin säästänyt kukkakaupan purkit, jotka tarjoavat chileille kodin.
I brought chilis to my place and planted them to own pots. Luckily it's spring time and I had just planted the summer flowers. It was smart to save those pots you get with the summer flowers.
Tässä chiliset jo hieman kasvaneina toukokuussa:
The chilis began to grow in may:
"Variety": Even brought from Chicos or Spain.
Chilit siis elivät muutaman viikon ainakin, kuten ennemminkin. Miten sitten kävikään? Hah, kaikki ovat vieläkin hengissä ja adoptoinnista on jo reilusti kuukausi. Yksi innokas yksilö meinaa kukkia, mutta ilkeä hoitaja nyppii kukat vielä pois. Heikko varsi ei välttämättä kestä chilien painoa. Tässä tämän aamuinen tilanne:
So the chilis survived a couple of weeks ast least, as usually. But, what happened then? Hahaa, all are still alive and they have live at my placed over a month now. One wants to flower, but I took all flowers away. It's so thin that it cannot carry all that weight from chilis. Situation at this morning:
Viherpöytäni (tai -arkkuni) alhaalla. Oikeassa alakulmassa ikikasvina tunnettu rönsylilja, joka voi yllättäen huonoiten. Vasemmassa yläkulmassa vanhempien Teneriffa-tuliaiset eli palmu ja kolibrikukka. Kolibrikukka kukkii ensimmäisen kerran kolmen vuoden kasvun jälkeen. Kasvuvauhti on tosiaan melko hidas. Oikeassa yläkulmassa lymyilee sekä orkideani että kaupan basilika. Basilika on hieman raasunnäköinen, koska viikonloppuna vein siitä kaikki syömäkelpoiset lehdet. Basilikakin on kasvanut toista kuukautta purkissaan.
My table (or box) for the flowers below. Down on the right, my old never dying crowfoot(?) that is not doing very well at the moment. Top on the left, my parents' present from Tenerife, palm and crane flower. Crane flower flowers first time after three years. It grows really slow. Top on the right are my basil and orchid. Basil look a bit pitiful, because I took all the usefull leaves. Basil has grown like two months now. Chilit ovat tosissaankin hurahtaneet jo pitkiksi. Arvioisin korkeutta olevan 30 senttiä. Lyhyemmät ovat 10-20 senttisiä. Olen varovaisen optimistinen näiden suhteen.
Chilis are so tall now, about 30 cm. Shorter ones are from 10 to 20 cm. I'm hopefull with these fellows.
My growing tactic is the same for the chilis and the basil. Always has water on the plate and this is the result :) I have to water chilis every second day or every day, if it's a warm day. The sun is shining for the chilis in the morning. I think they are doing good now
Lähettänyt Kajsa klo 13.24 0 kommenttia
perjantai 6. kesäkuuta 2008
Kissanelämää Västeråsissa / Cats in Västerås
Ennen joulua postailin Ruotsin työkaverini mahtavista kissoista. Tässä vielä lisäkuvia otuksista myöhemmin keväällä. Kissathan olivat Ebba, Bamse ja Berra.
Before x-mas I wrote about my colleague's cats. More picture about them later at the spring. Cats are Ebba, Bamse and Berra.
Miksi mun kissakuvat näyttävät ihan erilaisilta verrattuna näihin kuviin? Juu, kuvassa on samat kisuset. Noh, nuo kuvat on otettu kesällä eli valo on se juttu, ei kuvaajan kissankuvaus-taidot ;) Why, my pictures don't look like this? Yes, they're the same cats. Well, those pictures have been taken in summer, when it's much more lighter. Nothing to do with photographing skills. ;)
Lähettänyt Kajsa klo 16.23 1 kommenttia
Tunnisteet: Höpinöitä Västeråsista
tiistai 3. kesäkuuta 2008
Piknikillä Suomenlinnassa / Picnic at Suomenlinna
Lauantaina aurinko paistoi kuin morsian ja oli oikeasti kevään ensimmäinen hellepäivä. Lauantai meni tehdessä niitä näitä, kutenYosemitea pakertaessa ja auringossa istuessa. Sunnuntai olikin ohjelmallisempi päivä, koska pakkasimme porukalla eväät pussiin ja suuntasimme piknikille Suomenlinnaan. Aina yhtä eksoottinen lauttamatka ei jättänyt tälläkään kertaa kylmäksi.
Sun was shining on Saturday and it was the first really warm day during this spring. I spent Saturday doing this and that, for example, knitting Yosemite and sitting in the sun. On Sunday we decided to go for a picnic. We packed our lunch headed to Suomenlinna. Heti rannasta irtauduttuamme bongasin Siljan kameran lävitse. Kuinkahan monta kuvaa minullakin on ruotsinristeilijöistä? Ilmeisesti ei tarpeeksi. Muistan kuinka nuorempana jännittävää oli nähdä laiva Turun saaristossa aivan läheltä.
Lautan lähtiessä Kauppatorilta ensimmäisinä näkyminä ovat pursiseuran pavilijonki ja pieni punainen mökki saarella. Tämä mökki on varmasti yksi kuvatuimmista taloista Suomessa. Lähes kaikki turistit napsivat tälläkin matkalla mökistä kuvia. Pohdimme onko mökki hyvällä paikalla vai ei? Monta laivaa ja pällistelevää turistia kulkee ohitse päivittäin.When ferry leaves from Kauppatori, first you can see the pavilion of the sailing club and small red cottage on a island. The cottage must be one of the most photographed house in Finland. Allmost everyone took the picture in this trip too. We were thinking if the location of the cottage is good or bad? Several cruisers passing by each day and several tourist taking pictures.
Näkymiä Suomenlinnaan lautalta. Suomenlinnan kirkontorni näyttää olevan korjauksessa. Lauttamatkalla piti pukea ihan lämpimästi päälle, jolloin huomasi kesän olevan vasta aluillaan. Meri ja tuuli olivat melkoisen kylmiä vielä. Mahtaisimmekohan tarjeta piknikillä Kustaanmiekassa? Toivottavasti.Suomenlinna. Churh seems to be under constructions. You had to wear warm clothes in a ferry, when we noticed that summer is not here yet. Sea and wind are quite chilly. Is there warm enough to have a picnic? Hope so.
Saimme seurata aitiopaikalta kuinka lautta rantautui Suomenlinnaan. We had good views to follow how the ferry came ashore to Suomenlinna.
Lähdimme taivaltamaan lauttarannasta kohti saaren toista kärkeä eli Kustaanmiekkaa kohden. Kustaanmiekasta avautuvat näkymät Suomenlahdelle, josta löytyy myös parhaat piknik-paikat kalliolta ja ruohikolta.
We began to walk from the harbour to the other side of the island, that is Kustaanmiekka. You have great views to the Gulf of Finland. You can also find the best picnic places from there. You can place youself on the rocks or grass.
Noin kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme piknik-paikallemme ja löysimme kuin löysimmekin melko tuulettoman paikan kallioiden suojista. Suomenlahti ja Helsingin edusta kuhisi veneistä. Kauempana merellä oli selvästi käynnissä purjehduskisat, koska samassa paikassa oli toistakymmentä venettä menossa samaan suuntaan.
After walking about one kilometer we arrived to our picnic place and we managed to find a sheltered place from the wind. There so many boats on the sea. Further away, there sailing competition going on, because there were so many boats sailing same direction.
Bongailimme purjeveneiden lisäksi myös Tallinnan lauttoja. Ensimmäisenä "eko" Tallink Superstar. Lauttaa mainostetaan vihreämpänä vaihtoehtona, mutta esimerkiksi ruokailuvälineet ovat kertakäyttöisiä. Toivottavasti laivassa on siis muutakin vihreää kuin väritys. Pohdin myös laivan rakennuspaikkaa, koska vanhempien kanssa laivasta ei ole ollut juttua. Edeltäviin laivoihin on yleensä herunut risteilylahjakortti. Tallinkin sivuilta selviääkin laivan olevan italialaista alkuperää. Besides the sailing boats, we also saw the ferries going to Tallinn. First, the "ecological" Tallink Superstar. They advertise the ferry as a green choise, but, for example, all tablewares are disposables. I hope something else is also green besides the color. I wondered where the ship was built, because I haven't got any free cruises. When the company, where my dad works, has built the ships for Tallink, I've usually got a free cruise. When browsing the Tallink pages, you can notice that this ship is built in Italy.
Pika-aluksia riittää Helsingin ja Tallinnan välillä. Lehdestä luettua: yhteensä molempiin suuntiin pääsee ylitse noin 100 kertaa päivässä eli 50 kertaa Helsingistä Tallinnaan. There's a plenty of connections between Helsinki and Tallinn. Once , I read from the newspaper that you can across the Gulf of Finland with 100 different connections, so in theory, you can go by boat from Helsinki to Tallinn 50 times a day. Myös lokit kävivät kuikuilemassa eväitämme. Also the seagulls were interested what kind of lunch we had.
Ruokailun jälkeen oli aikaa paistatella päivää. After the lunch we basked in the sun.
We sat there until half five and then we decided to pack our belongings and head to home.
Hmm... is it syringa (syreeni) or siren (sireeni)? :D In Finnish, it usually turns to siren.
Lautalta sai melko hyviä kuvia Tuomiokirkosta ja Uspenskin katedraalista.
I managed to get quite good pics from Cathedral and Uspensky Orthodox Cathedral.
Summa summarum: hauska ja leppoisa päivä merellisissä tunnelmissa. Maanantaina sai huomata myös auringon paistaneen kuitenkin pilvien lomasta. Otsa tuntui jokseenkin palaneelta...Summa summarum: fun and relaxing day by the sea. On Monday I noticed that sun burned my skin a little bit despite of the cloudy weather. I feel my forehead is burned a bit....
Lähettänyt Kajsa klo 9.49 1 kommenttia
Tunnisteet: Retket, Tapahtumia