Todellinen viherpeukalo / The truly green finger

Todellisen jymy-yllärin kukkien kasvattelussani tarjosi kuitenkin orkidea tai Perhoskämmekkä, vaikka chiliset eivät paljoa jälkeen jääneetkään.

My orchid provided a real suprise, although chilis are good runner-ups.

Ostin kukkivan orkidean viime vuonna. Kukka kukki muutaman kuukauden, jonka jälkeen leikkasin varren pois. Aluksi se kökötti huoneen pimeimässä nurkassa epäsäännöllisesti kasteltuna, kunnes huomasin pitkän varren tulevan siitä. Siirsin sen valoisampaan paikkaan jouluna. Siitä alkoi aktiivinen kastelu ja varren tuijottelu, onko se kasvanut vai ei. Toukokuussa varteen alkoi ilmestyä kukanalkuja. Yksi toisensa jälkeen orkideaan ilmestyi pallukoita.

I bougth the orhid last year. It flowered couple of months and after flowering I cut of the stalk. First, the flower was placed on the darkest corner in the room. I watered it irregularly, until I noticed a long stalk. I began to water it regurarly and stare at it, if it has growth at all. In May, I saw flower buds. One after other flower buds were popping up.
Ensimmäinen kukka avautunut ja voi sitä ilonpäivää. Leijailinko edes seitsemännessä taivaassa, sain orkidean kukkimaan uudelleen ilman poppakonsteja!

The first flower, oh, I was so happy. I was so in the heaven, my orhid is flowering without tricks.
Kuukautta myöhemmin kukassa on kuusi kukkaa auki ja viimeinen seitsemäs kukka on juuri avautumassa.

One month later, orhid has six flowers and seventh is about to open.
Tämä vaatii kärsivällisyyttä.