Tuomaan joulumarkkinat / Christmas fair in Helsinki

Terveisiä Tuomaan joulumarkkinoilta Espalta. Ihastuin ikihyviksi näihin jouluisiin tähtiin. Tähdet ovat erityisen kivoja ikkunassa. Parasta niissä on se, että ne eivät ole täysin jouluun sidottuja vaan niitä voi käyttää muinakin vuoden aikoina. Tähtiä myy Okra Unioninkadulla.

Muuten joulumarkkinoilta tarttui mukaan lohikukko ja niitä Itä-Suomen suunnan karjalanpiirakan sukulaisia. Huono muisti kirjoittajalla. Sen lisäksi Kultasuklaan suklaata ja kattilanvahti. Mukavaahan markkinoilla oli ja joka toisella kopilla teki mieli ostaa tonttuja ja käsitöitä.

Markkinoiden jälkimainingeissa pistäydyimme kahville ja samalla WTC:n amerikkakauppaan, josta ostin muutaman pussin KoolAideja. Jeps, amerikkalaisia mehujauhepusseja. Tuli mieleen melontakesä´99 :-) Sen verran kamalaa mehua niistä tuli, että taidankin kokeilla langanvärjäystä. Kyllä, langanvärjäystalkoot tulossa.

Greetings from Christmas fairs. Oh, I love these little stars, so I bought 5 stars :-) They look really nice in the window. And you can use them in the summer too, they don't look so much christmas decorations. You can buy stars from Okra (Helsinki).

Mmmm, I also bought some "kalakukko" which is traditional food from Eastern Finland. I also bought some buns. Oh, I forgot what they were called. Of course, I had to buy the best chocolate in Finland. And to ease my life in kitchen, a lid holder. I had really hard time, because they sold so beatiful handicrafts.

After the fairs, we drank a cup of coffee and visited in US. store in WTC Helsinki. I bought KoolAid bags. I remember my summer when I was working as a canoeing guide in US :-) But this stuff is not that good that I want to drink it. So, I'll use it for dyeing my yarns. Yeps, dyeing my yarn.

Suomi - Azerbaidzhan 1-0

Parisen viikkoa sitten kävin ensimmäistä kertaa stadikalla ja vielä katsomassa jalkapalloa, Suomi-Azerbaidzhan. Hauskaa siellä oli, vaikka ei nuo pelin säännöt ole aivan täysin tiedossa. Aika kului peliä seuraten (yllätys) ja stadionia ihmetellen. Siisti paikka.

A couple weeks ago I went to Finland's olympic stadium very first time. We went to see footbal game, Finland vs. Azerbaijan. I had fun even I'm not that sure about the rules. I spent my time by watching game (what a suprise) and enjoying the environment. A neat place.

Joukkueet lämmittelevät illan koitosta varten. Katsomossa oli melko tuulista, koska paikkamme olivat hattuhylyllä. Tämä hattuhylly oli ihan lässy verrattuna Hartwall-areenan hattuhyllyyn :-D

Teams are warming up for the evenings game. We had windy places, because we satt up. Even our places were quit high up, it was nothing comparing to Hartwall Arena's places near the roof. :-DKuvissa Bubi the city-pöllö, joka aikoinaan keskeytti maaottelun vierailullaan. Nykyään Suomen joukkueen maskotti ja Helsingin vuoden kaupunkilainen.

Bubi the city owl, in the picture. Bubi interuppted the game last year, when he was visiting in the stadium. Bubi is mascot for our football team and citizen of Helsinkin in year 2007.Juhlallisuudet aloittivat peli-illan.
Ceremonies before game.
Suomen fanikatsomo, joka ei osannut käyttäytyä Azerbaidzhanin kansallislaulun aikana. Häpeällistä.

Finnish fans and they didn't know how to behave while we heard the national anthem of Azerbaijan.
Peli pääsi kuitenkin käyntiin.
The game was ready to start.
Tilannekuva: Suomella on pallo.
Action: Finland controls the game.
Sami Hyypiä toiminnassa, vaikka hän keskittyikin lähinnä seisoskeluun kentällä.

Sami Hyypiä in action. Honestly, he just stand on the field for most of the time.
Azerbaidzhanin fanit, jotka jaksoivat kannustaa joukkuettaan läpi pelin.

Fans of Azerbaijan. They were cheering for their own team through the game.
Toimintakuva: Suomi hyökkää kohti vastustajan maalia.
Action: Finland is attackting.
Forssell valmistautumassa rankkariin, josta syntyi Suomen voittomaali ja samalla illan ainoa maali.

Forsell is ready for shooting the penalty kick. It was the only goal and Finlands victory goal.
Jari "Litti" Litmanen. Joka kerta Litmasen koskettaessa palloon, kosketus innoitti vierustovereitani huokailemaan kovinkin sarkastisesti.

Jari "Litti" Litmanen. Each time he was controlling the ball, guys next to me were amazed. Maybe, they were a bit sarcastics.Peli on päättynyt...
Game has ended......Suomen voittoon.
... and Finland won.Tuokiokuva stadionin tornista.
Empty stadium.
Kivaa oli, vaikka tunnelma olikin hieman valju. Mietin pelin aikana, että mitäköhän tunnelma olisi ollut esimerkiksi Barcelonan ottelussa. Se olisi kiva kokea. Viime syksyisellä reissulla ei vain osunut peliä kohdalle.

Nyt pakkailen laukut ja suuntaan huomenissa Azoreille toivottavasti auringon alle. Täällä on aivan järkyttävä myrsky ja kamala sade. Kellojakin siirrettiin ja heräsin talviajassa jo viideltä. Matka taitaa jänskättää :-D

I had fun even the athmosphere were a bit boring. What a feeling they may have in Barcelona? That wiukld be fun to see. What a shame they were no game while I visited there a year ago.

Now packing and tomorrow I'll fly to the Azores. Hopefully, there's some sun. Now, it's a terrible storm here in Finland. We changed our time one hour less and I woke up at five am. I think, I'm excited.

Juhannus Virroilla / Midsummer in Virrat

Tämäkin juhannus kuului perinteiseen "juhannus mökillä" -kategoriaan. Löysimme edullisen mökin melko vaivatta. Mökin sijainti oli kaikkiin osallistujiin nähden melko sopiva. Pääkaupunkiseutulaisilla oli tällä kertaa tosin pisin matka. Asia pitänee korjata ensi kerralla varaamalla mökki Lappeenrannasta :D

Once again, this midsummer was traditional summer cottage thing. We found pretty inexpensive cottage from Virrat. We,who live in capital city area, had a longest journey. We'll remember this next year :)

Mökin sijainnin selvittelyn jälkeen, aloitimme spekulaation kuljetuksestamme. Ajattele ympäristöä, suosi kimppakyytiä! Joten kyllä neljä mahtuu juhannustarvikkeineen yhteen perheautoon, vai mahtuuko? Matkaseurueesta kuuluvien soraäänien vuoksi päätimme lähteä liikkeelle Alppilasta, jossa vara-auto sijaitsi. Juhannustorstain koettaessa neljä matkalaista seisoo Alppilassa miettien kimppakyydin kohtaloa. Jokainen oli järkeistänyt pakkaamistaan, joten epäilijät vaikenivat ja pääsimme matkaan. Taputtelimme itseämme selkään onnistuneesta kimppakyydistä vähäkulutuksellisella dieselillä, onpas meillä vihreä autokyyti. Sattuipa sopivasti, että autokin on vihreä *hehheh*

After we knew where we'll spend our midsummer, we started to think our transportation policy. Be your environment's friend and favor car pool. So, one car for 4 adults is juust perfect. And remember all the stuff you need for 3 nights ;) Someone disagree with the ladies, so we planned our route wisely. If we won't fit to one car, we have another one waiting just next to us. But it was needless, because everyone packed wisely, wuhuu! So we fitted to one car and journey was ready to begin. We loove our environment bu driving with the green diesel car ;) *hahaha* (it

Matka kohti Tamperetta sai alkaa. Hei, missä on se juhannusryysis? Ei täällä oo ketään, hei kamoon! Me halutaan seisoa jonossa. Matka Tampereelle sujui siis leppoisasta. Poikkesimme kauppaan Tampereen korvilla. Koska muodostimme suurimman joukkion juhannusjoukkiostamme, olimme lupautuneet ostamaan yhteiset juhannustarvikkeet sekä edellisellä viikolla rampautuneet juhannusjuhlijan ruoat ja juomat. Tämän lisäksi mukaan pitäisi vielä pakata neljän hengen grillailut ja juomat. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli siis 7 hengen yhteisruoat sekä 5 hengen grillailut ja juomat.

So we headed to Tampere. Hey, where's the midsummer traffic jam? There's nobody here, hey come on! We want to stand in the queue. We stopped in Tampere to buy our food for the weekend. So foods and drinks for 7 :D Hmm.. how about the car? Food for seven and 4 people luckages for the weekend? A little bit full, maybe ;)

Kaupasta selvittyämme naurussa oli pidättelemistä. Autohan on jo melkoisen täynnä juhannusjuhlijoiden omista tavaroista ja vielä pitäisi lykätä mukaan aimo annos sapuskaa. Naapuriautoilijat vilkuilivat epäuskoisina pakkaustalkoitamme. Jokainen hoki mantraa: jäljellä on vain reilu 100 kilometriä, ei siis paljon. Kuin ihmeenkaupalla saimme kaikki ruoat ja omat tavaramme autoon. Allekirjoittanut vietti loppumatkan etupenkillä kahden olutcasen kanssa. Ei paha paitsi jaloista meinasi karata tunto matkan aikana.

We laughed so much while we're trying to repack our car. It was so full of stuff. Everyone else was staring us; yeps, those won't fit to your car... We're saying; only 100 kilometers to go and everything and everyone will fit to the car. I spend the rest of the trip on the front seat with two beer cases (24 cans of bear). Oh, I couldn't feel anything with my legs after that.

Kohti Virtoja siis. Ensin suuntasimme muulimme Oriveden suuntaan, josta matkoimme navigaattorin voimalla. Kyllähän se juhannuksen menoliikennekin koettiin mennessä Orivedelle. Matkanteko hidastui noin 20 minuutiksi.

We met the traffic jam just before arriving to Orivesi. We're jammed about 20 minutes. Not bad.

Teiden mutkaistuessa ja pienentyessä maisemat vain olivat entistä hienompia. Rampa juhannuksen viettäjä soitteli tuloamme, liekö janoinen ollut jo. Tullaan tullaan kovaa kyytiä. Samaisessa puhelinkeskustelussa kävimme reitin loppuosuutta lävitse. Aikamme ihmeteltyämme huomasimme, että ratsumme saapuivat pelipaikalle eri ilmansuunnista. Ei ihmekään etteikö neuvot täsmänneet reitillemme.

When we foud our route to the smaller roads, the views were so great. One traveller arrived before us to final destination and he call to ask where we are. Maybe, he was thirsty, because we had his beer :) He tried to advice us to find our way to destination. After a while, we figure out that he arrived from the north and we're arriving from the south. Not a suprise that landmarks didn't match.

Juhannusta vietimme vanhassa talossa, jolle oli kaveriksi rakennettu saunarakennus rantaan.
Our cottage was an old house and sauna by the lake.

Loppujen lopuksi pääsimme perille, purettua tavarat ja avattua juhannuksen. Silloin eivät juhannuksen viettäjät vielä tienneet torstai-illan olevan ainoa kaunis ilta tulevana viikonloppuna.

Finally, we arrived to the final destination, unpack our car and it was time to start the parties. On thursday evening, we didn't knew that evening was only time when we had a clear sky.
Eli vettä tuli aivan riittävästi. Seuraavanlainen kaava toistui lähes poikkeuksetta koko juhannuksen:

• Hei, aurinko paistaa, pelataan erä mölkkyä
• Hmmm, pitäisköhän aloittaa grillailu ennen kuin tuo sadekuuro tulee tänne
  

So, it was raining the whole weekend. The following was repeated every day:

• Hey, shun is shining, let's play Mölkky.
• Hmm, should we grill before rain?

• Hei, siellä sataa ja meillä on kaikki tavarat grillissä. Nouu, onneksi on grillin päällä sadesuojana muurikkapannu
• Hey, it's raining and we have our food in the grill. Well, we have cover there :)
  

• Hei, sähköt on poikki. Soitanpa, Vattenfallin vikapäivystykseen. *piippiip*
• Sähköt tulevat kolmen tunnin päästä.

• Hey, we don't have electricity, I'll cal to Vattenfall (electricity provider) *piip*
• We'll get the electricity back within 3 hours.
  

Jälleen paistoi aurinko sunnuntaina, kun iskimme krokettia ja oli kotiinlähdön aika.
Sun was shining on Sunday, when it was time to go home.
Kotimatkalla käänsimme Novalle, jotta kuulisimme mahdollisista liikennesumpuista. "Orivesi-Tampere välillä jono kulkee kahtakymppiä" Jahas, kiertotielle Valkeakosken kautta. Osasimme siis väistää ensimmäisen ruuhkan. Jossain vaiheessa siirryimme motarille, kunnes Riihimäen kohdalla katselimme, että liittymän jälkeen on autoja jonossa. Edessä on joku järjetön sumppu. *Vrouum* viime hetken kurvaus rampille ja vanhalle Helsingin tielle. "Riihimäen pohjoisliittymän jälkeen liikenne puuroutuu." Juu, huomasimme :D

Our way back home, we listened radio which was informing traffic jams. "Orivesi-Tampere, the cars are moving 20 km per hour." Ok, detour, detour! So, we passed by the first traffic jam. When we're driving the highway to Helsinki, we saw that there was something strange after Riihimäki ramp. It was a huge traffic jam. *vrouuum* we drove to the ramp and to the old road. "A new traffic jam just after Riihimäki ramp" Yeps, we noticed that :D

Tässä juhannus-raportti, ehkä hivenen myöhässä. Hauskaa oli ja nälkä ei tullut.
So this was our midsummer at the cottage in Virrat. We had fun and we ate enough.

Chilisatoa / Chilis

Jännitysnäytelmä saatiin päätökseensä heinäkuussa. Chiliseni tuottivat ensimmäisenä satonaan kolme erilaista chilistä. En kyllä ollut aivan varma onko kyseessä punaisia vai vihreitä chilejä. Ne roikkuivat melkein parisen viikkoa, mutta väritys ei muuttunut. Päätin vain poimia ne ja syödä pois. Nyt chiliset voivat hieman huonommin, mutta habanero (kuvassa alin) pukkaa uutta yksilöä. Nyt on todistettu, että kykenen hoitamaan chilejä näinkin pitkälle. Aikaisemmat yritykset ovat päättyneet kuivuneisiin korsiin.
Sorry, only finnish at this time. Anyway, my chilis above.

Pyhä vol. 2

Huomasinpas, että blogiarkistooni oli piiloutunut talvisen Pyhä-reissun jatko-osa. Kuten aiemmassa viestissäni kirjoittelin huhtikuussa, lähdin suoraan Västeråsista lomailemaan Pyhälle. Lensin ensin moikkailemaan Oulun yksikköä ja seuraavana lauantaina hiihtojengimme suuntasi kohti Pyhää.

Hah, I noticed that I had a posting from my skiing trip to Pyhä last winter. As I wrote earlier in April, I left Västerås and headed straight to the skiing holiday. First, I visited my friends in Oulu and next morning our team drove to Pyhä.

Ensin silloin vielä uudenkarhea menopelimme. Raukkaan pamahti heti kättelyssä monta tuhatta kilometriä. Nyt syksyllä menopeliä uhkaa jo kilometrisäännöstely, vain 25 tuhatta vuodessa kiitos ja auton vuotta on vielä jäljellä puolet. Eli epelille on näytetty Suomea.

Back then our brand new car. Poor car, during its first week it had to drove like 3000 kilometers. Now, it needs to be under observation how many kilometers you can drive during the next 6 months. Only 25 000 kilometers a year and there’s a half of the year left. So, it has been seen some Finland.

Lomareissuilla saa tottua siihen, että järkevän hintaiset mökit ovat jossain huitsissa. Tällä kertaa mökkimme oli tunturin kupeessa. Rinteelle oli muutamia kilometrejä kymmenien sijaan.

Usually, cottages with reasonable prices are quite far away from the center. At this time our cottage was quite close to the mountain. We had to drive a few kilometers instead of dozen kilometers.

Myöskään maisemat mökin ikkunasta eivät olleet hullummat eli suora näköyhteys Pyhän eturinteille.

Furthermore, we had quite nice view from our window. The Pyhä fell.

Huhtikuun alussa kelit olivat jo melko lämpimät. Talven ensimmäinen lumiukko nousi yhtenä iltana kauniina pihallemme. Tulipa aika juro :)

In the beginning of the April, it was quite warm too. We build our first snow man too. Quite ugly?

Viikko koostui lautailusta ja hiihdosta vuoropäivin. Hiihtoreissuille sattui pääasiassa hyvät kelit. Toisena hiihtopäivänä paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta. Olipa muuten lämmin hiihdellä. Hiihtolatuja kuluteltiin noin 20 kilometriä päivässä.

We snowboarded and skied cross-country. Usually we had good weather when we went for skiing, the sun was shinning. Oh boy, it was so warm skiing weather. We skied about 20 kilometers per day, totally around 70 kilometers.

Pohjoisrinne hiihtoladulta kuvattuna.
The northern slope. A picture taken from the skiing track.

Ensimmäisiä kertoja ladulla viime talvena ja heti kunnon lenkeille. Tässä vaiheessa hiihtosankarimme näyttivät suhteellisen hyvävoimaisilta. Latu oli melko helppo ja matkaa takana oli vasta noin 5 kilometriä.

This was our second or third time skiing last winter and, of course, we skied a long track. Track was quite easy to ski and at this point everything was ok. Ok, we have skied like 5 kilometers here.

Rinteiden jäätyä taaksemme pääsimme ihastelemaan luonnon kauneutta. Tässä vaiheessa harmitti kameran jättäminen mökille. Olisin halunnut hieman parempia kuvia pilvien juoksusta tuntureiden ylitse.

After the slopes we enjoyed the wild nature. Why I didn’t take my camera with me? Clouds were so pretty and I had only my mobile phone with me.

Räpiköin eteenpäin hulluntalon eli Madshusin suksilla. Ihan hyvät vempeleet ovat ja näytti yhdistetyn miehemmekin samanmerkkisillä painelevan maailman cupeissa.

My skis are Madshus. They’re good ones and Finnish Nordic combined men use the same brand.

Aukeiden lisäksi ladut kiemurtelivat tuntureiden reunoilla. Tässä itse Pyhän rinnettä kunnostamattomalta alueelta.

Nice upphills too.

Perinteinen hiihtokuva. Samanlaisia poseerauskuvia löytynee jokaisen albumista :)

A traditional skiing trip picture. At least, every family picture album in Finland contains similar ones :)

Seuraavat hiihtopäivät eivät olleetkaan enää yhtä luistavia kuin ensimmäiset. Lämpimän sään vuoksi liisteriä tarvittiin, ja paljon. Itse taisin kerätä kuusen verran havuja suksieni pohjaan.

Next skiing days were a bit stickier than the first ones. It was so warm. I collected the whole spruce with my skis.Ja ei se aurinko aivan koko aikaa paistanut. Muutamana iltana tuli vettä oikein urakalla ja saattoi vain kuulla kuinka lumi suli pois kovaa kyytiä.

Ok, we had rainy days too. Occasionally, it rained in the evenings and you could hear how the snow was melting down.Mutta yleensä aamulla sää näytti tältä :)

But in the mornings the sun was shining again :)

Talvella sain selän lihakset venäytettyä kiitos ystävämme liukastumisen. Yhtenä päivänä en uskaltautunut rinteeseen selän kipeydyttyä melkoisesti. Sen sijaan päätin kävellä ympäriinsä kameran kanssa.

I strained my back muscles earlier in the winter. I couldn’t snowboard or ski on one day. Instead of the sport activities I went for walking.

Tässä rinteessä opettelin melkein parikymmentä vuotta sitten lautailemaan. Rinne ei ollut yhtään niin hurja kuin edellisellä kerralla, jolloin tosiaan opettelin lautailua. Hih, fiilistelyrinne :)

The slope, where I learned how to snowboard about 20 year ago. The slope wasn’t that hard to snowboard this time. What a feeling :)

Pyhän päärinnettä noin puolesta välistä kuvattuna. Kiipustin melkein puoleen väliin tunturia, kun sinne hyvä tie meni.

The main slope.

Alla moderni ja vanhanaikainen, Suomen ensimmäisiä, tuolihissejä. Tämä vanhanaikainen malli oli perin mielenkiintoinen kokemus laudalla. Hissi kulki välillä, niin matalalla, että sai olla tarkkana ettei lauta napannut johonkin kuusenoksaan kiinni. Hieman ehkä pelottava kapistus myös :)

Below, the modern and old-fashion chair lifts. The old-fashion chair lift is the first one in Finland and still working. It was quite scary to use too, because you couldn’t know when the snowboard will hit the ground. :)

Kyseisen päivän aikana löysin isältä omitusta kamerasta itselaukaisimen.

I found self-timer from my camera that I stole from my dad.

Joku oli saapunut rinteille hieman järeämmällä kalustolla ;)

Someone had a little bit bigger vehicle ;)

Siirryin jossain vaiheessa päivää pohjoisrinteille odottelemaan rinteessä olijoita.

I had a lunch date later that day.

Minttukaakao – rinnejuomien aatelia

A hot chocolate with mint – the best drink while snowboarding

Reissu oli kaiken kaikkiaan varsin rentouttava ja onnistunut. Välillä jänskäiltiin onko seuraavana päivänä enää lunta jäljellä. Viimeinen hiihtopäivä oli kyllä melkoisen tahkeaa tökkimistä, mutta rinteissä oli loistavat kelit koko viikon. Kerrankin minulle sattui aurinkoista säätä rinteeseen. Yleensä lunta sataa vaakatasossa ja näkyvyys on nollassa.

The trip was good and relaxing. At some point it was even too exciting to wake up and trying to guess if there is any snow left. Last skiing day was so sticky, but the slopes were in good condition the whole week. Once, sunny days for me. Usually, it’s windy and snowing.

Kävimme myös maistamassa Pyhätunturi-hotellin antimia ja kyllähän ne maistuivat hyvälle. Parhaat tarjottavat maisteltiin kuitenkin Kiimaselän kotakahvilassa: lättyjä ja nokikahvia. Lätytkin maistuivat paljon paremmalta siellä kuin kotona. Noh, yleensä ei tule hiihdettyä kymmentä kilometriä ja sitten syötyä lättyjä. Kotakahvilan tädille terveisiä!

At least one restaurant meal during the week is needed. We went to the Pyhätunturi hotel and it was so good dinner. But the best food experience was in Kiimaselkä hut; pancakes and coffee made in the open fire. Pancakes tasted so much better than home. Well, usually you don’t ski before eating the pancakes. Greetings to Kiimaselkä hut!

Paluumatkalla poikkesimme Karoliinan Kahvimyllyssä. Voi jestas, mitä tuotoksia. Aivan ihania herkkuja. Koko oli kyllä melkoinen eli yhdestä kakunpalasta riittää kyllä kahdellekin. Join cafe lattenkin saavinkokoisesta mukista. Karoliinan Kahvimylly sijaitsee Joutsan pohjoispuolella Kostamontie 17 (tie nro 4). Samaisen konditorian tuotteita voi käydä maistelemassa myös Töölön Herkkuhetkessä.

When driving back home, we stopped by Karoliinan Kahvimylly. Oh my good, so good bakery, njamm. The size of the cakes was so huge too, so you can easily split it. My café latte was size of the bucket. Bakery locates on the northern side of Joutsa (Kostamontie 17, road number 4). You can also enjoy the same cakes in Töölön Herkkuhetki.

Jatkoin lomaani viikon sairaslomalla. Paluumatka oli vähintäänkin mielenkiintoinen selkäni vuoksi. Paketillinen Ibumaxia kului aika pikaiseen ajomatkan aikana. Autosta pois nouseminen oli myös melkoinen operaatio, mutta kävely helpotti kummasti istumisurakkaa. Tällä automatkalla neuloin myös nyt jo purettua Yosemitea, joka osoittautui noin kolme kokoa liian suureksi. Tein M-kokoa koko matkan ja purin sen ja aloin XS-kokoa. Kyllästyin koko malliin, purin tekeleen jälleen ja nyt toissaviikolla aloittelin February Lady Sweateria. Lankani sopii tuohon vain niin paljon paremmin ja uusin tekeleeni langasta on paljon kivempi. Toivottavasti lankaa on tarpeeksi :)

I continued my holiday with a week while I was on sick leave. Returning to home was so painful thanks to my back. I ate so many pain killers during one day. Oh good, I had so many problems to get out of the car. I also knitted Yosemite that is ripped already. It was like three sizes too big for me. First, I knitted size M, ripped it, started with size XS. I got bored with the pattern and ripped again. Now, knitting February Lady Sweater that is so much better. Hopefully, I’ve yarn enough: )